perjantai 23. helmikuuta 2018

Sami Rannila vie Lapin lapset aarteenetsintään


Laitoin Paten ykköseksi, kertoo Sami Rannila neuvotteluistaan Rovaniemen Teatterin kanssa. Sitä ennen Sami oli saanut kyselyn, haluaisiko hän ohjata koululaisille sopivan esityksen Rovaniemelle ja olisiko hänellä ideoita näytelmästä. Seuraava viesti suuntasi Pate-sarjan kirjoittaja Timo Parvelalle, jolta ohjaaja kysyi lupaa käyttää Paten tarinaa sekä kiinnostusta tehdä dramatisointia itse. Parvelan vastaus sai teatterilaiset hykertelemään ja niin Rovaniemellä lähti toteutumaan ensimmäinen Pate-näytelmä.

-Olen lukenut Pate-kirjoja 7-vuotiaalle pojalleni ääneen. En osaa enää lukea lastenkirjoja ilman, että mietin millaisia näytelmiä niistä tulisi. Pate aarresaarella kiinnosti eniten. Patet ovat hyviä kirjoja, eikä niitä ole tehty näytelmiksi. Laitoin Timo Parvelalle muutaman kirjoittamani kohtauksen ja idean kuvituksen käyttämisestä. Parvela tykkäsi jutusta ja kertoi, että tervemenoa vain tekemään.


Merkit aarteen löytymiselle ovat hyvät

Pate aarresaarella -näytelmän tekijät ovat jo koossa ja ryhtyneet töihin. Ohjaajan lisäksi näytelmää suunnittelemassa ovat muiden muassa muusikko, peruukkimestari-maskeeraaja, valo-, ääni- ja pukusuunnittelijat sekä lavastaja.

- Musiikintekijä, valo- ja äänisuunnittelijat sekä maskeeraaja Rovaniemen Teatterilla oli omasta takaa. Pukusuunnittelijaksi teatteri oli saanut Mirkka Nyrhisen Kuopiosta. Lavastajaksi ehdotin Niina Suvitietä, jolla on koulutus lavastukseen ja rekvisiittaan. Olen tehnyt hänen kanssaan hommia aikaisemmin Turussa. Pidimme heti palaverin kolmeen pekkaan. Pate aarresaarella on tapahtumapaikkakeskeinen näytelmä, joten on hyvä, että lavastaja ja pukusuunnittelija ovat keskusteluissa mukana alusta saakka.

Ideoinnin lisäksi suunnittelutyöhön on kuulunut näyttelijöihin tutustuminen esityksiä katsomalla ja Lappia-talon suuren näyttämön mittailu. Niin näyttelijäntyö kuin Alvar Aallon piirtämä lavakin saavat Rannilalta kehuja.

- Rovaniemen Teatteri on uusi paikka minulle. Merkit ovat hyvät. Meillä on innostunut työryhmä ja hyviä näyttelijöitä. Tykkään Lappia-talon isosta näyttämöstä, joka on epäsymmetrinen ja leveä. Se menee just tähän näytelmään. Olemme tehneet huolella pohjatyötä, miettineet näytelmän kuljetuksen lavastamisen kautta ja lavastamo on päässyt jo valmistamaan rakenteita.


Se tunne, kun luet Uppo-Nallea Elina Karjalaiselle

Viehätys lastenkirjoihin on vienyt Sami Rannilaa monien kirjoittajien ja kirjasarjojen maailmaan, kuten Annika Eräpuron Rämäpää ja Rääpäleeseen, Nopoloiden Heinähattu ja Vilttitossuun sekä Havukaisen ja Toivosen Tatu ja Patu -sarjaan. Yksi mieleen jääneistä kokemuksista on ollut näytelmäidean esitteleminen Uppo-Nallen äidin, saduntekijä Elina Karjalaisen olohuoneessa.

- Tykkään lastenkirjoista. Aina kun tulee ajatus, että tästä tulee näytelmä, otan yhteyttä kirjailijaan. Kerron, mikä tarinassa viehättää ja miten sen saa siirrettyä näyttämölle. Mauri Kunnakselle kirjoitin synopsiksen sekä muutaman esimerkkikohtauksen ja Kunnas antoi luvan dramatisointiin. Elina Karjalainen taas oli jo niin iäkäs, ettei häntä tavoittanut sähköpostilla. Kävin hänen luonaan lukemassa juonen kuvauksen ja sitten me teimme Uppo-Nalle -näytelmän.


Huumori kaappaa aikuiskatsojan mukaansa

Sami Rannila haarukoi Pate-näytelmän pääkohderyhmäksi lapset eskari-ikäisistä alakoululaisiin. Ohjaajan kokemuksen mukaan myös aikuiset innostuvat elämään näytelmän mukana, jos esitys on huolella tehty. Patesta on tavoitteena tehdä koko perheen seikkailukomedia.

- Huumorin, tarinankerronnan, jännittävyyden ja samastuttavan henkilön täytyy olla katsojien ikään uppoavia. Täytyy huomioida katsojien tietotaso ja se, että esitys on heidän elämänkokemuksellaan käsitettävissä. Pateen tulee myös aikuisten taso, mikä tarkoittaa harkittuja viittauksia ajankohtaisiin asioihin tai populaarikulttuuriin. Aikuiset tajuavat, mitä ne muistuttavat. Lapsia kiehtoo arvuutella, mikä tapahtumista on mielikuvitusta ja mikä on totta. Se, mikä näytelmässä on Patelle totta, ei välttämättä ole aikuiselle, Sami vinkkaa.

Ohjaaja paljastaa myös ryhtyvänsä tuottamaan Fringe-festivaalia Turkuun Pate aarresaarella -näytelmän huhtikuisen ensi-illan jälkeen. Kansainvälisen esittävän taiteen festivaalin tekemiseen kuuluu viiden kuukauden opintojakso Yhdysvalloissa. Toivotamme Samille onnea matkaan, koska seikkailu on aina hyvä idea.

Ota sinäkin 14 askelta pääkallopoukamasta itään, viisi askelta palmusta koilliseen, 30 totintassua lounaaseen ja olet perillä Rovaniemen Teatterissa, jossa huhti- ja toukokuussa nähdään seikkailukomedia Pate aarresaarella. Lue lisää teatterin verkkosivulta.

tiistai 6. helmikuuta 2018

Minna Siitonen johtaa seitsenhenkistä bändiä musikaalin ensi-iltaan

Kapellimestari Minna Siitonen pitelee käsissään hyvin luetun näköistä nuottikokoelmaa. Kyse on Myrskyluodon Maijan pianopartituurista. 

- Pianopartituurista lähdetään. Siinä on keskeisimmät melodiat, sanat ja perussoinnut. Kirjoitan ne ulos seitsemälle muusikolle. Se on aikaavievää ja mukavaa puuhaa. Sitten me harjoitellaan ja soitetaan livenä.

Myrskyluodon Maija sisältää paljon musiikkia isoista kuoroteoksista soololauluihin. Välillä lavalla on biisejä kuorolle ja välillä nais- tai mieskokoonpanoille, mutta suurin osa lauluista on Maijalla.

- Tässä esiintyjät laulavat myös kuorona, joten olen tehnyt sovitukset kuorollekin. Kadri Joamets on käynyt opettamassa heitä. Nuorella Maijalla on eniten soololauluja, koska tämä on Maijan tarina kuitenkin.

Rovaniemen Teatterin Myrskyluodon Maijan musiikki ei ole samaa kuin tunnetun TV-sarjan vaan se on Matti Puurtisen tekemä musikaalisävellys, joka on alun perin esitetty Tampereella.

- Musiikki on kansanmusiikkihenkistä ja kuitenkin tätä päivää. Vain muutama biiseistä oli minulle entuudestaan tuttuja. Tämä on ollut minulle jälleen uusi ja hieno tutustumismatka. Se täytyy sanoa, että meillä on hyvät soittajat. Esityksissä on mukana haitari, viulu, lyömäsoittimet, kielisoittimet, puhaltimet, kosketinsoittimet ja basso, Minna lupaa.


Myrskyluodon Maija -musikaali saa ensi-iltansa 10. helmikuuta Lappia-talossa. Tutustu esityksen tarinaan, katso näytösajat Rovaniemen Teatterin verkkosivulta ja lähde musiikaalin maailmaan pitämään arkea loitolla.

tiistai 30. tammikuuta 2018

Kirsi Kärnä näyttelee pääroolin Myrskyluoto-musikaalissa

Näyttelijä Kirsi Kärnä on hypännyt mukaan Myrskyluodon Maija -musikaalin harjoituksiin marraskuussa. Kirsi näyttelee nuorta Maijaa, jonka kanssa lavalla yhtä aikaa on läsnä vanhempi Maija. Vanhan Maijan roolissa on Pirjo ”Jente” Leppänen. Musikaalin tarina kulkee kerraten vanhan Maijan muistoja Myrskyluodolta.

- Myrskyluodon Maija on iso rooli ja tunnettu tarina. Siinä on paljon iloa ja tapahtuu paljon myös traagista. Meidän tehtävä on puhaltaa tarinaan elämää. Kuorolla on siinä iso osa, pelaamme myös Jenten kanssa tosi paljon yhteen. Vanha Maija on koko ajan läsnä. Näyttämökuvat, jotka nousevat esille, ovat Vanhan Maijan muistoja.

Maija kasvaa tarinansa mukana. Nuoren naisen epävarmuus muuttuu rohkeudeksi elää oman näköistä elämää.

- Maija tekee matkan kuka minä olen -ihmisestä ihmiseksi, joka seisoo omilla jaloillaan. Hän ajattelee vanhana, että näin tämän pitikin mennä, tämä oli paras mahdollinen elämä minulle. Lopussa Maija laulaa hienosti, että ”Olla itsensä kanssa sinut, tulla siksi, joka tuntee minut. Paeta arkea hetken on elää ja palata siihen on elämää".



Myrskyluodon Maija -musikaali saa ensi-iltansa 10. helmikuuta Lappia-talossa. Tutustu esityksen tarinaan, katso näytösajat Rovaniemen Teatterin verkkosivulta ja lähde musiikaalin maailmaan pitämään arkea loitolla.

maanantai 22. tammikuuta 2018

Matti Paloniemi: Täällä on järkyttävän hyvä meininki

Matti Paloniemen vastuulla ovat Myrskyluodon Maijan tanssikoreografioiden suunnittelu ja harjoituttaminen. Tehtävä on muhkea, koska musikaalissa on parikymmentä tanssinumeroa pienistä minuutin mittaisista kohtauksista isoihin teoksiin.

Myös porukkaa on poikkeuksellisen paljon lavalla. Esityksessä tanssijan rooleissa on 12 Lapin urheiluopiston tanssilinjan opiskelijaa, neljä tanssijaa Rimpparemmiltä ja yksi teatterilta. Koreografin mielestä määrä on hyvä isolle näyttämölle, koska sillä saa rakennettua isoja ja hienoja kuvia.

- Se on semmoinen yksikkö, jota pystyy käyttämään. Jälki on tosi vaikuttavan ja komean näköistä. Myrskyluodon Maijaa on ollut kiva tehdä. Meillä on taitava ja hyvä pääpari, jolla on tanssillisesti hyvä pohja. He ovat ahkeria ja lahjakkaita ihmisiä. Heidän kanssaan pystyy tekemään teknisesti vaativia asioita.

Myrskyluodon tanssit ovat saaneet inspiraatiota musiikista, luonnosta sekä aavasta merestä.

- Isona lähtökohtana on mielenmaisema. Meressä on voimaa, vitaalisuutta ja vääjäämättömyyttä. Voimana ja elementtinä se määrää asioita, ihmisten tekemistä ja liikkumisen tapaa. Paljon myös ammennetaan tanssiperinteistä, esimerkiksi häiden viettoon ja juhannukseen liittyviä historiallisia faktoja ja rakenteita. Ne ovat materiaalia, josta teemme meidän Myrskyluodon näköistä maailmaa, kehon kieltä ja tapaa olla.

Koreografi kokee rikkaudeksi sen, että tuotannossa on mukana sekä kokenutta näyttelijäkaartia että nuorta energiaa. Lisäksi vastikään tehty lähes yhtä suuri tuotanto, Joulutarina on tuonut yhteistyöhön rutiinia.

- Me olemme jo yhden isomman jutun tehneet tällä tavalla. Siksi on ollut jouheva ja kiva tehdä töitä. On mahtavaa, että mukana on sekä Pirjo ”Jente” Leppänen että lapsia ja nuoria, vielä koulussa olevia opiskelijoita. On ollut hienoa seurata, kuinka kokenut näyttelijä tuo tekemiseen mukaan juurevuutta ja jatkuvuutta. Täällä on näyttelijäkunnalla järkyttävän hyvä meininki. Arvostan suuresti heidän osaamistaan ja paneutumistaan taiteen äärellä. Harvoin Suomesta löytyy noin asiansa osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa.

Myrskyluodon Maija on iso satsaus ja palauttaa suuren mittakaavan musikaalit Lappia-taloon. Edellinen saman kokoluokan esitys on ollut Marilyn-musikaali, joka sai ensi-iltansa vuonna 2006.

- On sellainen olo, että nyt jysäytetään. Pitkästä aikaa saadaan tehdä Rovaniemelle musikaali näin suurella porukalla. Se luo meille tekijöille oikeanlaiset paineet ja kutkuttavat odotukset katsojille, ei pelkästään Rovaniemelle, vaan koko Suomelle, koreografi lupaa.


Myrskyluodon Maija -musikaali saa ensi-iltansa 10. helmikuuta Lappia-talossa. Tutustu esityksen tarinaan, katso näytösajat Rovaniemen Teatterin verkkosivulta ja lähde musiikaalin maailmaan pitämään arkea loitolla. 

tiistai 9. tammikuuta 2018

Musikaalin juhannuskohtaus on ylistys Suomen kesälle

Teatterion-blogi tunnelmoi tänään Suomen kesää ja Myrskyluodon Maija -musikaalin juhannustansseja. Musikaalin pukusuunnittelija Paula Varis on tuonut musikaalin juhannuskohtaukseen Suomen kesän raikkautta. 
- Halusin juhannuskohtaukseen raikasta värimaailmaa ja keskikesän tuntua. Kohtaus on näytelmän alussa, ja Maija on tässä vaiheessa vielä teini-ikäinen. Pukuihin hain inspiraatiota vanhoista kansallispuvuista, mutta kevyesti tyylitellen. Ahvenanmaan kansallispuvuista löytyy iloisesti sekaisin kaikki sateenkaaren värit. Tätä samaa iloisuutta hain tähän nuoruutta ja viattomuutta henkivään kohtaukseen, tosin lähinnä kolmella Suomen kesään sopivalla värillä: vihreällä, sinisellä ja keltaisella, Paula kuvailee. 
Pukuluonnos Myrskyluodon Maijan juhannuskohtauksesta.

Näet Myrskyluodon Maija -musikaalin Rovaniemen Teatterissa kevätkaudella 2018. Musikaalin ensi-ilta on 10. helmikuuta ja esityksiä on toukokuulle saakka. Tutustu näytelmän maailmaan Mysrkyluodon Maijan verkkosivuilla, klikkaa lippukauppaan ja lähde teatteriin pitämään arki loitolla.

torstai 4. tammikuuta 2018

Lavastaja Pentti Uimonen on luonut maiseman Myskyluodon tapahtumille

Pentti Uimonen
Kun Myrskyluodon Maija -musikaalin ensi-iltaan on vielä reilu kuukausi, näytelmän lavastus on pitkällä ja osa elementeistä on siirtynyt jo verstaalta näyttämölle. Lavastuksen suunnittelija Pentti Uimonen kertoo tasapainotelleensa realismin ja viitteellisyyden välillä luodessaan maisemaa Myrskyluodon tapahtumille.
- Musikaalin näyttämökuvat ovat kuvitteellisen ja realistisen maailman välimaastossa. Maijan ja Jannen tupa on kaikkein realistisin ja rakentuu esityksessä osittain näyttämöllä. Tuvassa näkyy Maijan ja Jannen elämän kehittyminen materialistisesti, eräänlainen vauraus. Siinä tulee myös esiin Maijan kaipuu lapsuuden kotitaloon isoina ikkunoina ja lankkulattiana.
Muita musikaalin isoja lavastuselementtejä ovat muun muassa taustaprojisoinnit ja Myrskyluodon kalliot. Yksi tärkeimmistä elementeistä on vene, jossa viitteellisyys ja realismi yhdistyvät kiehtovalla tavalla.
- Olen tehnyt monia veneitä näyttämölle. Myrskyluodon veneen piirustukset olen alun perin tehnyt Rauman teatteriin vuonna 2009. Se on moottoroitu ja tarkoitettu uimaan tasaisella lattialla. Veneessä on taka- ja etupurjeet, molemmat toimivia. Veneen suhteen meillä on kuitenkin vielä ratkaisemattomia asioita, kuten tuulen jäljitteleminen näyttämöllä, Pentti paljastaa. 
Pienoismalli on yksi lavastajan tärkeimmistä työkaluista näytelmää suunniteltaessa. 

Maijan ja Jannen vene rakentuu Rovaniemen Teatterin verstaalla.
Näet Myrskyluodon Maija -musikaalin Rovaniemen Teatterissa kevätkaudella 2018. Musikaalin ensi-ilta on 10. helmikuuta ja esityksiä on toukokuulle saakka. Tutustu näytelmän maailmaan Mysrkyluodon Maijan verkkosivuilla, klikkaa lippukauppaan ja lähde teatteriin pitämään arki loitolla.