torstai 7. joulukuuta 2017

Tutustu Joulutarinan näyttelijälupauksiin (osa 3/4)

Olavi Angervo
Olavi Angervolla on iso rooli Joulutarinassa, kun hän esittää näytelmän toiseksi nuorinta Nikolasta. Olavi näytteli esityksen Nikolasta myös viime vuonna.

Miten päädyit mukaan Joulutarinaan?
Kävin viime vuonna koe-esiintymisessä veljen kanssa. Minä ja Niilo pääsimme molemmat mukaan.

Millaista teatterissa on ollut?
Teatterissa on ollut ihan kivaa. Olen näytellyt elokuvissa ja niissä tekeminen on erilaista. Teatterissa pitää tehdä suurieleisesti, pitää esittää enemmän. On ollut haastava totutella siihen taas.

Mitä harrastat?
Harrastan fudista ja olen mukana nuorisoteatteri Young Artissa. Olen soittanut viulua 7-8 vuotta. Tykkään laulaa ja soittaa.

Millä luokalla olet ja mikä on lempiaineesi?
Olen 8. luokalla. Lempiaineita ovat liikunta, musiikki ja kielet.

Mikä on toiveammattisi?
Haaveena on tulla näyttelijäksi.


Arttu Hyykoski
Arttu Hyykoski esittää Joulutarinassa nuorinta Eemeliä ja kylän lasta. Arttu oli näytelmässä mukana myös viime vuonna ja esitti silloin samoja rooleja.  

Miten päädyit mukaan Joulutarinaan?
Halusin päästä vähän näyttelemään ja menin Rovalan ryhmään ja sieltä Young Artiin. Siellä kerrottiin Joulutarinasta. Olin heti innoissani ja nyt olen täällä.  

Millaista teatterissa on ollut?
On niin mukava rooli hiipiä laskuvarjokankaassa ja katsoa lavan reunalta, miten muut näyttelevät.

Mitä harrastat?
Harrastan näyttelemistä.

Millä luokalla olet ja mikä on lempiaineesi?
Olen viidennellä luokalla. Lempiaineita ovat ympäristöoppi ja historia.

Mikä on toiveammattisi?
Minulla on kaksi vaihtoehtoa. Ehkä jään teatterille töihin tai sitten menen asennuspuolelle.


Liisa Ovaskainen
Liisa Ovaskainen näyttelee Joulutarinassa Helenaa, Lilla-Ullaa ja kylän lasta. Hän näytteli, lauloi ja tanssi myös vuoden 2016 esityksissä.

Miten päädyit mukaan Joulutarinaan?
Olin Young Artissa ja sinne tuli ilmoitus koe-esiintymisestä. Kävin kokeilemassa ja pääsin mukaan.

Millaista teatterissa on ollut?
On ollut kivaa. On hauska näytellä ja olen saanut uusia kavereita.

Mitä harrastat?
Harrastan teatteria. Viime vuonna harrastin myös tanssia. 

Mikä on toiveammattisi?
Minusta tulee isona näyttelijä.

Millä luokalla olet ja mikä on lempiaineesi?
Olen neljännellä luokalla. Lempiaine minulla on ruotsi.



Niilo Angervo
Niilo Angervo näyttelee Joulutarinassa toiseksi nuorinta Nikolasta. Rooli on Niilolle tuttu, koska hän oli Nikolaksena myös vuoden 2016 esityksissä.

Miten päädyit mukaan Joulutarinaan?
Kotona kuulin, että Joulutarina on tulossa. Päätimme mennä isoveljen kanssa koe-esiintymiseen ja pääsimme mukaan.

Millaista teatterissa on ollut?
On ollut tosi kiva päästä näyttelemään isolle lavalle yleisön eteen.

Mitä harrastat?
Harrastan futista ja sellonsoittoa.

Millä luokalla olet ja mikä on lempiaineesi?
Olen viidennellä luokalla. Lempiaine on liikunta.

Mikä on toiveammattisi?
Minusta tulee näyttelijä tai urheilija. Lajina on jalkapallo.


Samuel Heino

Samuel Heino on Joulutarinassa isossa tehtävässä. Hän näyttelee ensimmäisessä näytöksessä nuorinta Nikolasta ja toisessa näytöksessä kylän lasta.

Miten päädyit mukaan Joulutarinaan?
Äidin kaveri, Kaisa Mylläri on maskeeraajana teatterissa ja ilmoitti, että voi tulla koe-esiintymiseen. Testasin ja pääsin mukaan. Tänä syksynä päätin, etten tule uudestaan näyttelemään. Mutta sattumalta näin Niiloa, kun Niilo oli tulossa Joulutarinan harjoituksiin ja kun olin itse menossa musiikkiopistolle teoriatunnille. Tulin katumapäälle ilmoittauduin mukaan myös tälle vuodelle.

Millaista teatterissa on ollut?
On ollut kivaa. Teatterissa saa paljon kavereita ja on hauska näytellä.

Mitä harrastat?
Olen soittanut viulua melkein koko ikäni. Harrastan myös katutanssia ja teatteria.

Millä luokalla olet ja mikä on lempiaineesi?
Olen 4. luokalla. Lempiaineita ovat kuvataide ja liikunta.

Mikä on toiveammattisi?
Olisi kiva olla näyttelijä tai kirurgi. 

Olavi, Arttu ja Liisa sekä Niilo ja Samuel ovat mukana musiikkinäytelmä Joulutarinan esityksissä Lappia-talon lavalla 30. joulukuuta saakka. Klikkaa Rovaniemen Teatterin verkkosivulle nähdäksesi Joulutarinan kuvia ja esityskalenterin.

keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Tutustu Joulutarinan näyttelijälupauksiin (osa 2/4)



Aliina Vuento
Aliina Vuento näyttelee Joulutarinassa pikku-Eemeliä. Hänellä on esityksessä rooli myös kylän lapsena.

Miten päädyit mukaan Joulutarinaan?

Viime vuonna isä kysyi, haluanko mennä Joulutarinan koe-esiintymiseen. Kävin ja pääsin mukaan. Haluaisin uudestaan, jos Joulutarina tulee vielä ensi vuonna.

Millaista teatterissa on ollut?

Joulutarinassa on tosi kivaa. Parasta on se, että saa näytellä, että saa olla joskus joku muu kuin oma itse.

Jännittääkö esityksissä?
Joskus jännittää, jos on vaikka oma koulu tai luokka katsomassa.

Mitä harrastat?
Harrastan pianoa, kansantanssia ja musiikin teoriaa.

Millä luokalla olet ja mikä on lempiaineesi?
Olen viidennellä luokalla. Lempiaineita ovat käsityö, englanti ja musiikki.

Mikä on toiveammattisi?
Toiveammattini on näyttelijä
.


Olga Koivukanga
Olga Koivukangas näyttelee Joulutarinan pikku-Aadaa. Olga oli myös viime vuoden esityksissä mukana kylän lapsena.

Miten päädyit mukaan Joulutarinaan?
Joku hakijoista oli valittu Eemelin rooliin mutta hän perui tulonsa. Minua pyydettiin hänen tilalleen mutta meninkin toiseen rooliin.

Millaista teatterissa on ollut?
Teatterissa on aika kivaa. Kaikki on ollut mukavaa siellä.

Jännittääkö esityksissä?
Vähäsen jännittää.

Mitä harrastat?
Harrastan teatteria, alttoviulun soittoa ja kuvataidetta.

Millä luokalla olet ja mikä on lempiaineesi?
Olen 5. luokalla. Lempiaine on käsityö.

Mikä on toiveammattisi?
Minusta tulee näyttelijä tai kahvilanpitäjä.




Hilkka Kuokkanen
Hilkka Kuokkanen on Joulutarinan pikku-Aada. Hän oli viime vuonna samassa roolissa, johon kuuluu repliikkejä, tanssia ja laulua.

Miten päädyit mukaan Joulutarinaan?
Päädyin mukaan koe-esiintymisen kautta. Halusin näyttelemään.

Millaista teatterissa on ollut?
Teatterissa on ihan kivaa. Mukavinta on tanssiminen, näytteleminen ja yhdessä tekeminen.

Jännittääkö esityksissä?
Ei jännitä. Ehkä vähän viime vuoden ensi-illassa jännitti.

Mitä harrastat?
Harrastan taitoluistelua, poikkihuilun soittoa ja musiikin teoriaa.

Millä luokalla olet ja mikä on lempiaineesi?

Olen 5. luokalla. Liikunta on hauskin kouluaine.

Mikä on toiveammattisi?
Toiveammatteja ovat näyttelijä, kampaaja, taitoluisteluvalmentaja ja puvustaja.




Venla Sääskilahti
Venla Sääskilahti on yksi kylän lapsista Joulutarinassa. Hän lauloi, näytteli ja tanssi myös viime vuoden Joulutarinan esityksissä.

Miten päädyit mukaan Joulutarinaan?

Olen harrastanut teatteria Young Artissa. Ohjaaja sanoi, että olisi mahdollisuus käydä koe-esiintymisessä. Ajattelin, että mikä ettei. Olin ehtinyt aiemmin olla TET-harjoittelussa teatterilla, siellä oli mukavaa ja olen aina halunnut näyttelijäpuolelle.

Millaista teatterissa on ollut?
Teatterissa on tosi mukavaa. Näytelmässä pystyy elämään uudelleen ja uudelleen jonkun asian kohtauksen mukana. Teatterilla ihmiset ovat tosi mukavia ja minut otettiin lämpimästi vastaan.

Jännittääkö esityksissä?
Joskus jännittää, mutta hyvällä tavalla. Se on rutiinia jo.

Mitä harrastat?
Harrastan teatteria. Lisäksi olen kerho-ohjaajana 4H:lla ja seurakunnalla.

Millä luokalla olet ja mikä on lempiaineesi?
Olen lukion ensimmäisellä luokalla. Espanja ja musiikki ovat mukavimpia aineita.

Mikä on toiveammattisi?
Minusta saattaisi ehkä tulla opettaja.





Ester Niemelä
Ester Niemelä näyttelee, tanssii ja laulaa kylän lapsen roolissa Joulutarinassa. Ester oli vuoden 2016 esityksissä mukana samassa tehtävässä.

Miten päädyit mukaan Joulutarinaan?
Young Artin kautta tuli tieto, että voi käydä koe-esiintymisessä.

Millaista teatterissa on ollut?
Teatterissa on kivaa. Hauskinta on se, että saa olla lavalla ja voi olla hetken joku muu kuin oma itsensä.

Jännittääkö esityksissä?
Ei jännitä. Menee kuin vettä voitelisi.

Mitä harrastat?
Harrastan teatteria. Lisäksi olen kerho-ohjaajana 4H:lla. Olen harrastanut myös tanssia mutta nyt Joulutarinaan menee paljon aikaa.

Millä luokalla olet ja mikä on lempiaineesi?
Olen 9. luokalla. Tykkään eniten matikasta, musiikista ja kuvataiteesta.

Mikä on toiveammattisi?
Toiveammattini on näyttelijä. Näytteleminen on ollut minun intohimo pienestä saakka.





Lotte Hakso
Lotte Hakso on yksi kylän lapsista Joulutarinassa. Hän näytteli, tanssi ja lauloi viime vuonna Joulutarinan mukana samassa roolissa.

Miten päädyit mukaan Joulutarinaan?
Kerran Young Artissa ohjaaja kertoi, että Joulutarinaan haetaan näyttelijöitä. Menin koe-esiintymiseen ja pääsin mukaan.

Millaista teatterissa on ollut?
Teatterissa on ollut tosi mukavaa, vaikka vähän rankkaakin välillä. Esiintyminen ja näytteleminen on kivaa. Puvut ovat hienoja ja ihmiset mukavia.

Jännittääkö esityksissä?
Vähän jännittää.

Mitä harrastat?
Harrastan näyttelemistä.

Millä luokalla olet ja mikä on lempiaineesi koulussa?
Olen 6. luokalla. Lempiaineita ovat äidinkieli ja englanti.

Mikä on toiveammattisi?

Minusta tulee näyttelijä tai kirjailija.


Aliina, Olga ja Hilkka sekä Venla, Ester ja Lotte nähdään musiikkinäytelmä Joulutarinan esityksissä Lappia-talon lavalla 30. joulukuuta saakka. Klikkaa Rovaniemen Teatterin verkkosivulle nähdäksesi Joulutarinan kalenterin ja esityksestä otetut tunnelmalliset valokuvat.

torstai 2. marraskuuta 2017

Tutustu Joulutarinan näyttelijälupauksiin (osa 1/4)


Onni Jaatinen
Onni Jaatinen on Joulutarinan nuorin Nikolas, jolla on esityksessä paljon repliikkejä. Toisena roolina hänellä on olla kylän lapsi. Viime vuoden Joulutarinassa Onni oli samoissa tehtävissä.

Miten päädyit mukaan Joulutarinaan?
Olen pienestä saakka halunnut olla näyttelijä. Etsin näytelmäjuttuja, joihin pääsisi mukaan ja löysin Joulutarinan.

Millaista teatterissa on ollut?
Mukavaa on ollut ja joskus vähän raskastakin, jos on harjoituksia puoli kymmeneen saakka illalla.

Jännittääkö esityksissä?
Joskus ensi-illoissa saattaa jännittää.

Mitä harrastat?
Harrastan rumpujen soittoa ja teatteria. Olen harrastanut myös jalkapalloa ja tanssia.

Millä luokalla olet ja mikä on lempiaineesi?
Olen 3. luokalla. Käyn musiikkiluokkaa ja musiikki on lempiaineeni. 

Mikä on toiveammattisi?
Tuntuu, että musiikinopettaja.


Hanna Rantala
Hanna Rantala näyttelee, laulaa, tanssii ja luistelee Joulutarinassa. Hanna oli samoissa tehtävissä viime vuoden esityksessä.

Miten päädyit mukaan Joulutarinaan?
Young Art -ryhmän ohjaaja kertoi Joulutarinasta ja naapurin Sakari ilmoitteli, että tällainen on tulossa. Tuntomerkkinä Sakarista voi sanoa, että kolmen raidan verkkarit on aina jalassa.
  
Millaista teatterissa on ollut?
Teatterissa on kivaa, varsinkin kun esityksen alkaessa pitää ratkaista, kuka on tehnyt lätäkön kulisseihin. Joulutarinassa on ollut hauskaa ja olen saanut paljon kavereita.

Jännittääkö esityksissä?
Ei hirveästi jännitä. Mutta pieni jännitys pitää olla aina, silloin menee hyvin.

Mitä harrastat?                            
Harrastan luistelua, hiihtoa ja suunnistusta. Vaihdoin vasta taitoluistelusta muodostelmaluisteluun.

Millä luokalla olet ja mikä on lempiaineesi?
Olen 4. luokalla. Lempiaine on käsityö.

Mikä on toiveammattisi?
Salapoliisi.


Emilia Saarijärvi
Emilia Saarijärvi näyttelee, tanssii sekä laulaa kylän lapsen roolissa Joulutarinassa. Emilia on näytelmässä toista vuotta mukana.

Miten päädyit mukaan Joulutarinaan?
Aloin harrastaa Young Artissa ja tuli ilmoitus, että voi osallistua koe-esiintymiseen. Ajattelin, että olisi ihan kiva kokeilla.

Millaista teatterissa on ollut?
On ollut mukavaa ja olen oppinut näyttelijäntyöstä paljon uutta, mitä en ole aikaisemmin tiennyt.
  
Jännittääkö esityksissä?
Ei kauheasti. Joskus ala-asteella esiintyminen jännitti, mutta nykyään enää ei.

Mitä harrastat?
Teatteria.

Millä luokalla olet ja mikä on lempiaineesi?
Olen 8. luokalla. Lempiaineita ovat biologia ja kotitalous.

Mikä on toiveammattisi?
Olen miettinyt näyttelijäksi tai biologiksi opiskelemista. 


Reetta Salonen
Reetta Salonen näyttelee, tanssii ja laulaa Joulutarinassa kylän lapsena. Reetta oli vuonna 2016 mukana samassa roolissa.

Miten päädyit mukaan Joulutarinaan?
Young Artista kuulin, että tällainen on tulossa. Ajattelin, että olisi tosi kiva päästä mukaan.

Millaista teatterissa on ollut?
Tykkään tosi paljon. Teatterissa saa tehdä taidetta ja siinä tulee liikuntaa myös.

Jännittääkö esityksissä?
Jännittää nyt ensi-illan lähellä taas vähän enemmän. Pieni jännitys on hyvä asia.

Mitä harrastat?
Olen pienestä pitäen ollut teatterijutuissa mukana. Tykkään piirtää ja harrastan myös huilunsoittoa ja käyn koulun kuorossa.

Millä luokalla olet ja mikä on lempiaineesi?
Olen 5. luokalla. Lempianeita ovat kuvis ja käsityö.

Mikä on toiveammattisi?
Minulla on tosi pitkään ollut haaveena alkaa kondiittoriksi. Tykkään leipoa ja tehdä pientä näpertämistä. Koristelu on leivonnassa lempivaihe. Näytteleminen minulla on toisena vaihtoehtona.


Ville Suonnansalo
Ville Suonnansalo on kylän lapsi Joulutarinassa. Villen tehtäviin kuuluu näytellä, laulaa ja tanssia. Hän oli samassa roolissa myös vuoden 2016 Joulutarinassa.

Miten päädyit mukaan Joulutarinaan?
Harrastuksessa ohjaaja sanoi, että tällainen mahdollisuus olisi.

Millaista teatterissa on ollut?
On kiva olla mukana Joulutarinassa.

Jännittääkö esityksissä?
Joskus saattaa jännittää.

Mitä harrastat?
Harrastan teatteria Young Art -ryhmässä.

Millä luokalla olet ja mikä on lempiaineesi?
Olen 6. luokalla. Lempiaineita ovat liikunta ja matikka.

Mikä on toiveammattisi?
En ole päättänyt vielä toiveammattia.


Onni, Hanna, Emilia, Reetta ja Ville nähdään musiikkinäytelmä Joulutarinan esityksissä Lappia-talon lavalla 30. joulukuuta saakka. Löydät näytelmän kalenterin ja pääset kurkkaamaan esityksen valokuvat Rovaniemen Teatterin verkkosivulta.  

torstai 26. lokakuuta 2017

Tarpeistonvalmistaja ei hätkähdä vähästä

Oli vuosi 2001, kun Anitta Vierelä sai Rovaniemen Teatterilta puhelun, jossa häntä pyydettiin töihin ompelija-pukijaksi. Päätös muhi seuraavaan aamuun, minkä jälkeen teatteriura alkoi ja tempaisi näyttämölle. 

- Olin silloin käsityöohjaajana ja mietin yön yli. Ratkaisu oli kuitenkin helppo tehdä, koska olin jo hoitanut sijaisuuksia eri tuotannoissa ja tykästynyt teatteriin. Aloitin pukija-harjoittelijana ja ensimmäisenä minut laitettiin pukemaan näyttelijää lavalle. Luulin että se on aivan normaalia, että pukijan kuuluukin mennä näyttämölle.

Teatterin taika on sykähdyttänyt Anitan jo kouluaikoina. Heti uransa alussa hän pääsi itse tekemään illuusioita Siniseen hetkeen, joka oli lavastuksen ja puvustuksen juhlaa.

- Muistan hyvin, kun koulun kanssa käytiin katsomassa Nummisuutarit. Se oli sävähdyttävä kokemus. Teatteri on niin erilainen verrattuna vaikka elokuvaan. Tarina saa uusia ulottuvuuksia elävässä ympäristössä. Alkutaipaleelta on jäänyt mieleen Sininen hetki. Siinä oli hohtavia kiviä, erikoistehosteita ja illuusioita, joita piti rakentaa alusta asti ja miettiä, miltä ne näyttävät lavalla. Se oli valtava produktio, kaikki tehtiin isosti ja mukana oli paljon porukkaa.

Kun silloinen tarpeistonhoitaja jäi eläkkeelle, Anitta siirtyi puvustosta tarpeistoon. Hänen oli tarkoitus kokeilla työtä yhden kauden ajan mutta vuosia onkin ehtinyt vierähtää kymmenen. Tänä päivänä tarpeistonvalmistajaa on vaikea saada yllättymään.

- Työ on opettanut ja olen ottanut asioista selvää. Minulla on myös ollut hyviä opettajia. Juhani ”Jörö” Parviainen näytti kädestä pitäen, miten voi tehdä jonkun näyttämään joltakin. Reino Tuukkanen perehdytti veistämään ja muotoilemaan kolmiulotteisesti. Olen myös käynyt tarpeistoon liittyviä kursseja ja ehtinyt tehdä jo kaikenlaista. En enää hätkähdä mistään, mitä tahdotaan.

Arkityö rekvisiitan parissa on keskustelua ohjaajan, lavastajan ja pukusuunnittelijan kanssa, tiedon hakua ja luovaa tekemistä, joka vaatii kekseliäisyyttä sekä materiaalien ja tekniikoiden tuntemusta.

- Tämä on itsenäistä työtä. Kun olen keskustellut ohjaajan ja lavastajan kanssa, haen näytelmätekstin pohjalta harjoitusrekvisiitan näyttämölle testattavaksi. Alan pikkuhiljaa tehdä tärkeysjärjestyksessä rekvisiittaa. Katson, mitä varastoista löytyy. Jos esinettä ei ole, voin tehdä tai hankkia sen taikka tuunata olemassa olevaa tavaraa. Teen toiminnalliset ja haastavimmat esineet ensin, jotta näyttelijä ehtii harjoitella niiden kanssa.

Tarpeistonvalmistajan työpöydällä voi olla mitä tahansa fantasiahahmosta arjen käyttötavaraan. Käsityöllä, testaamalla ja muokkaamalla ne päätyvät esityksiin. 

- Esimerkiksi fantasiapään teko vie muutamasta päivästä kahteen viikkoon. Valmistamisessa on paljon eri vaiheita. Aloitan ottamalla mitat näyttelijältä, jatkan muotoilemalla, liimaamalla ja maalaamalla. Kun tarvitsen vaikka kirjojen kansia tai etikettejä, luon niitä kuvankäsittelyohjelmalla.

Anitta on Suomen pohjoisin tarpeistonvalmistaja ja ainoa ammattinsa edustaja Rovaniemellä. Hän ei kuitenkaan koe olevansa yksin vaan saa inspiraatiota teatteriammattilaisten yhteisöstä.

- Meillä on aktiivinen kilta Facebookissa. Se on arvokas paikka. Keskustelemme kollegoiden kanssa ja kokoonnumme kiltapäiville opiskelemaan sekä jakamaan kokemuksia, materiaaleja ja työtapoja. Viimeksi kävimme led-valokurssin. Nyt ymmärrän, miten ledit toimivat ja voisin jopa itse rakentaa sellaisen.

Ammattilaisyhteisön lisäksi Anitta ammentaa voimaa luonnosta ja nauttii vanhoista kotimaisista elokuvista, sisustamisesta ja valokuvaamisesta. Haaveena kuitenkin on päästä luomaan jotain kammottavaa.

- Ihailen, kun joku osaa tehdä jotain todella rumaa, esimerkiksi Taru sormusten herrasta -leffan örkkejä. Olisi kiva tehdä sellaista, joka itseäkin pelottaa, Anittaa nauraa ja lähtee etsimään työkaluja joulupukin pajaan, joka nousee näyttämölle Joulutarinan saadessa uusinta-ensi-illan marraskuussa. Esityksessä juoksentelee myös susia, joiden päät ovat syntyneet Anitan luovuuden tuloksena. 

Joulutarina palaa Rovaniemen Teatterin ohjelmistoon 2. marraskuuta. Musiikkinäytelmästä on esityksiä 30.12. saakka. Klikkaa lukemaan lisää ja kurkkaamaan esitysajat näytelmän verkkosivulle

tiistai 10. lokakuuta 2017

Koreografi Matti Paloniemi: Nyt me pääsimme maaliin

Koreografi ja Tanssiteatteri Rimpparemmin taiteellinen johtaja Matti Paloniemi muistaa Joulutarinan suunnitteluprosessin kuin eilisen.

- Silloin oli ristiriitainen olo. Oli kiva syyskesä, lämmintä ja ihanaa, ja me Minna Siitosen kanssa olimme jouluisissa aiheissa ja teimme tiukkaa rupeamaa töitä musan suhteen.

Kun Joulutarinan työryhmä kokoontui syyskuussa lukemaan käsikirjoitusta, ryhmän suuri koko konkretisoitui. Mukana oli Rovaniemen Teatterin ja Rimpparemmin henkilökuntaa, tanssin opiskelijoita sekä lapsiavustajia. Porukka aloitti harjoitukset musiikista ja koreografioista yhteishengen hioutuessa tekemisen ohessa. 

- Koossa oli yhtäkkiä iso porukka, joka ei tuntenut toisiaan. Löysimme nopeasti yhteisen kemian ja tekemisen tavat. Teimme alkuun kaksi viikkoa musaa ja tanssia, isoja heittoja ja nostoja. Saimme aikaan hyvän spiritin. Ja paljon tavaraa, joka jäi esitykseen. Täällä on esiintyjillä hyvä luottamus keskenään.

Musiikkinäytelmää luotsasi Matti Paloniemen rinnalla toinen ohjaaja, kun näyttelijäntyötä ja visuaalisuutta ohjasi Kari Väänänen. Siinäkin löytyi yhteinen suunta. 

- Meillä Karin kanssa oli keskinäinen luottamus ja sujui hyvin koko ajan. Kun kaksi jääräpäätä tekee keskenään hommia, kommunikointi on hyvin suoraa. 

Kun ensi-ilta lähestyi, lapset kävivät entistä tiiviimmin harjoituksissa mukana. Heidän positiivinen energiansa tarttui aikuisiin. Ensi-illassa aplodien aikana koreografi huomasi energian välittyneen myös katsojiin.

- Minulla on aina tapana istua katsomon reunassa, vaihdella paikkoja ja katsella yleisöä enemmän kuin lavalle. Jengi oli haltioituneen näköistä. Lavalla loppukiitoksissa huomasin, että nyt me ehkä pääsimme maaliin.

Tänä syksynä kiireinen näyttämötaiteen ammattilainen on ehtinyt käynnistää Joulutarinan uusintaensi-illan harjoitukset ja viedä esityksiin Kymmenen laulua naisesta, joka nähdään Rovaniemen lisäksi Turussa. Joulutarinan kanssa päällekkäin kulkee punkmusikaali, jonka jälkeen koreografi kaapataan jälleen Rovaniemen Teatteriin.

Teemme Tsuumin kanssa yhteistuotannossa punkmusikaalin Kake tähtisumussa. Siitä on ensi-ilta Helsingissä Aleksanterin teatterissa samana päivänä Joulutarinan uusinnan kanssa. Siirryn siitä koreografiksi musikaaliin, jonka Rimpparemmi ja Rovaniemen Teatterin tuottavat yhdessä.

Tiiviistä työtahdista huolimatta taiteilijalle jää vapaa-aikaa, johon kuuluu lukemista, kokkailua lasten kanssa ja esityksiä. Näytöksiä tosin tulee aina katsottua ammattilaisen silmin.

Olen visuaalinen, kiinnitän ensimmäisenä huomiota kokonaiskuvaan ja sitten lähden teokseen sisälle. Seuraan esiintyjän työtä, yritän löytää hänen tapaansa olla läsnä ja kantaa roolia. Omassa ohjauksessa on tärkeää, että kaikki ovat sata prosenttisesti mukana ja komppaavat kohtausta tai tilannetta, joka rakennetaan.


Pian me näemme Matin ohjaustyön hedelmiä, koska Joulutarina palaa Lappia-taloon 2. marraskuuta. Klikkaa itsesi näytelmän esityskalenteriin, josta pääset valitsemaan sopivimman ajan käydä mukaan tarinaan.

tiistai 26. syyskuuta 2017

Ravintolapäällikön persoona sopii teatteriin

Lappia-talon ravintolassa kaikuvat nauru ja vetävät askeleet, kun ravintolapäällikkö Anu Ahokangas on saapunut teatterimaailmaan. Anu on tullut teatterille Arktikum-palvelut Oy:stä, jossa hän viimeisen vuoden hoiti Korundin ravintolaa. Anu on rovaniemeläisille tuttu kasvo myös Coffee Housesta, jossa hän teki töitä vuoropäällikkönä ja pokkasi kahvilaketjun Master Barista -pokaalin. Kun Lappia-talon ravintoloitsija Cafe & Bar 21:n Juha Eskelinen pyysi Anua päällikön pestiin, hänelle nousivat ensimmäisenä mieleen hulvattomat persoonat. 

- Ensimmäisenä ajattelin, että sopisin varmasti hyvin porukkaan. Että teatteriväellä on yhtä lennokkaat jutut kuin minullakin. Nyt kun olen aloittanut teatterilla, niin näyttää olevankin. Persoonana sovin tänne hyvin.

Anun työpaikka on keskellä Lapin pääkaupunkia Alvar Aallon talossa, jossa käy kymmeniä tuhansia vieraita vuodessa. He ovat pitämässä arkea loitolla esityksissä, viettämässä perhejuhlia, järjestämässä kongressia tai osallistumassa siihen. Ravintolapäällikölle suunta on selvä. Se on kohti mahdollisimman hyvää ja teatterin henkeen sopivaa palvelua.  

- Työni on ravintolan ylläpitoa, tilaisuuksien hoitoa, tarjoiluiden suunnittelua ja teatteriyleisön palvelemista. Tässä on Aallon puitteissa selvä konsepti. Meillä on arvokkaat puitteet, jota ylläpitämällä tarjoamme hyvää ja laadukasta palvelua. Palvelu on myös rentoa ja hauskaa, koska tämä on kuitenkin teatteri. Haluan, että teatterikokemus alkaa jo ravintolasta, että siellä olisi ihmisillä yhtä hauskaa kuin esityksissäkin. 

Ravintola-alan ammattilaisen lähtiessä itse viettämään vapaa-aikaa suunta ei välttämättä ole ensimmäisenä ruokaravintolaan. Ellei sitten istu selin tapahtumiin.

- Kun käyn ravintolassa, kiinnitän automaattisesti huomiota palveluun. Toki se on inspiroivaa, koska saan vinkkejä siitä, mihin pitää itse kiinnittää huomiota omassa työssä. Mutta jos haluaisin rentoutua ravintolassa ilman, että automaatti lähtee päälle, minun pitäisi istua kasvot seinää kohti, nauraa Anu. 

Ravintolapäällikkö säteilee ideoita ja aikoo uudistaa teatteriravintolan makumaailmaa niin syötävissä kuin juotavissakin kauden mittaan. Tarjoilut saavat inspiraatiota ohjelmiston näytelmistä. 

- Meidän uusi nimikkotuote on juustokakkupikari, jonka tekee meidän oma kondiittori, Anu hänkin. Räätälöimme näytöksiin omia tuotteita, joko drinkkejä tai syötäviä taikka molempia. Jääköön vielä yllätykseksi, millaisia ne ovat. 

Jos uteliaisuutesi heräsi, käy Rovaniemen Teatterin ravintoloissa makustelemassa. Tervehdi samalla ravintolapäällikköä tai ota häneen yhteyttä suunnitellaksesi oman juhlasi tai tilaisuutesi tarjoiluita iloisessa yhteistyössä. Löydät Anun yhteystiedot ravintolan verkkosivulta.

keskiviikko 30. elokuuta 2017

Pukusuunnittelijan työpöydällä on peikkoja ja keijukaisia

Pessi ja Illusian pukusuunnittelija Mirkka Nyrhisellä on meneillään hallittu kiire. Mirkka työstää samanaikaisesti kolmea tuotantoa, kun Rimpparemmin ja Aurinkobaletin Kymmenen laulua naisesta sekä Tanssiteatteri Minimin ja Riihimäen teatterin Ruokateatteri ovat valmistumassa yhtä aikaa Rovaniemen Teatterin Pessi ja Illusian kanssa. Kiire pysyy hallinnassa, koska tuotantojen suunnittelu on alkanut keväällä, muhinut heinäkuun loma-ajan jatkuakseen jälleen elokuussa.

Pessi ja Illusiaa voisi kutsua suomalaisklassikoksi, koska kirja on julkaistu jo vuonna 1944, saanut useita uusintapainoksia sekä tehty elokuviksi ja baletiksi. Myös pukusuunnittelijalle Pessi ja Illusia oli tuttu tarina.
- Pessi ja Illusia on ensimmäisiä teatteriesityksiä, joita olen nähnyt. Kävin alakouluikäisenä katsomassa sen Seinäjoella. En muista tapahtumia mutta peikon muistan hämärästi. Kuitenkin jonkun jäljen esitys on jättänyt, koska tiedän nähneeni sen. Siitä on jäänyt mieleen tietynlainen teatterin taika, kuten kaikista lapsuuden teatterikokemuksista.

Mirkalle Pessi ja Illusian suunnittelu alkoi miettimällä visuaalisen maailman kokonaisuutta. Erikoisen kulman työ sai siitä, että lastennäytelmä on sanomaltaan ja visuaalisuudeltaan sidoksissa aikuisille suunnattuun esitykseen Veljet keskenään.
- Aivan alkuun Eljas jakoi omaa maailmaansa ja avasi ajatuksiaan kokonaisuudesta, jonka Pessi ja Illusia muodostaa Veljet keskenään -näytelmän kanssa. Oma työni lähti visuaalisen maailman kokonaisideasta. Mietin ensimmäisenä kokonaismaailman, tyylin ja pukusuunnittelun dramaturgian. Kokonaisuuden kautta siirryn yksittäisiin hamoihin.

Vesa-Matti Komonen on Postinkantaja-kimalainen.
Mirkka Nyrhinen on tehnyt paljon ison näyttämön fantasiaseikkailuita, joissa visuaalisuus on runsasta. Esimerkkeinä ovat mm. Rovaniemen Teatterin Viidakkokirja ja Iso Kiltti Jätti sekä Kuopion kaupunginteatterin Ihmemaa Oz. Pessi ja Illusiaa suunnittelija lähestyi minimalismin kautta.
- Olemme hakeneet visuaaliseen maailmaan nostalgisuutta. Ohjenuorana on ollut, että vähemmän on enemmän. Mietimme, miten tehdä ihmisestä haukka tai kuinka vähän riittää, että kimalainen on tunnistettavissa kimalaiseksi. Jätimme lapsen mielikuvitukselle tilaa täydentää hahmoja.

Pukusuunnittelija kokee rikkaudeksi sen, että näytelmää päästiin suunnittelemaan kevätkaudella ja että näyttelijöillä oli tilaa tarjota ideoita.
- Lastennäytelmät ovat yleensä isoja ja työläitä valmistaa. Usein harjoitusten alkaessa ratkaisut ovat lukittuja ja näyttelijät vain hyppäävät mukaan. Nyt pääsimme kokeilemaan ja testaamaan. Näyttelijät pystyivät myös miettimään, millaisia hahmoista tulee. Alusta saakka oli selvää, että esitystä tehdään prosessissa, kevyesti ja ilmavasti.

Pessin ja Illusian nostalginen satumaailma avautuu yleisölle syyskuun 2. päivänä, kun esitys valmistuu ensi-iltaan Lappia-talon vinttinäyttämölle. Aiotko sinä istahtaa katsomoon ja päästää mielikuvituksesi lentoon peikon ja keijukaisen tarinan mukana? Jos aiot, aloita teatteripäivän suunnittelu klikkaamalla tästä.

torstai 18. toukokuuta 2017

Kari Väänänen: ”Nätti-Jussi on mielikuvituksen ylistys”

Syyskuussa 2017 viihdetaivaan tähdet saavat kampurajalkaisen kaverin. Silloin Rovaniemen Teatteriin valmistuu Esko Janhusen käsikirjoitus Nätti-Jussi seikkailee, jonka ohjaa Kari Väänänen.

- Käsikirjoitus perustuu Nätti-Jussin legendaan. Siihen on kerätty tarinoita Nätti-Jussia käsittelevistä kirjoista ja läheisiltä, lisäksi Esko Janhunen keksinyt omiaan. Näytelmän juoni on, että kampurajalkaisesta huutolaispojasta kasvaa kansainvälinen seikkailija. Jää arvoitukseksi, kävikö Nätti-Jussi oikeasti koskaan Tervolaa pidemmällä.

Nätti-Jussin seikkailut vyöryttävät lavalle ison kirjon näyttämökuvia, jotka voi sijoittaa maailmankarttaan pukujen, lavasteiden sekä musiikin villeistä vinkeistä.

- Näytelmästä tulee melkein cabaree. Lavalla on hirveästi porukkaa ja nopeita, selkeitä kuvan vaihtoja. Nätti-Jussi seikkailee ilman rajoja. Hän seilaa etelämeren saarien ja Rovaniemen markkinoiden välillä, käy taivaan porteilla, opettaa Hollywoodissa Chaplinia näyttelemään, kohtaa Chicagossa Allu Koposen, joka hyökkää Nätin kimppuun ja niin edelleen. Näyttämökuvissa kerrotaan tapahtumapaikasta olennainen ja lavastuksella annetaan vinkkejä siitä, missä ollaan. Yksi isoimpia elementtejä on esimerkiksi Titanicin keula. Esitys perustaa näyttelijäntyölle ja näyttelijä tekee kohtausten atmosfäärin. Myös musiikkia tulee paljon nauhalta monesta ajasta Lois Armstrongista Justeeriin.

Näytelmän tapahtumat lähtevät liikkeelle Jussi Nätin syntymästä, kiihdyttävät läpi historian aikakausien ja päättyvät vuoteen 1964. Esitys on ohjaajansa mukaan ylistys mielikuvitukselle.

- Nätti-Jussin seikkailuissa mahdottomasta tehdään totta. Esityksestä tulee viehättävä sekoilu. Lähtökohta ilo, jonka mielikuvituksen rajattomuus tuottaa ihmisille. Mielikuvitus on auttanut minuakin hankalissa paikoissa ja toisaalta antanut siivet elämään. Se on tämän jutun sanoma.
*****
Kari Väänäsen ohjaus, Nätti-Jussi seikkailee nähdään Lappia-talossa 16. syyskuuta alkaen. Tutustu tapaukseen tästä

torstai 4. toukokuuta 2017

Eljas Liinamaa: ”Osaammeko me suomalaiset lentää?

Rovaniemen Teatteriin valmistuu syyskuuksi satunäytelmä Pessi ja Illusia. Näytelmän ohjaa Eljas Liinamaa, joka ottaa esityksellä kantaa Suomi 100 -vuoden teemoihin yhdessä tekemisestä ja suomalaisesta mielenmaisemasta.

- Yrjö Kokko on kirjoittanut sodan jälkeisen maan tarinan. Esityksen ohjaaminen on minun panokseni Suomi 100 -asiaan. Missä menet Suomi nyt, kun olet kasvanut aikuiseksi? Pystymmekö elämään yhteisönä harmonisesti ja ylläpitämään ystävyyttä yli rajojen? Osaammeko me suomalaiset lentää? Onko meillä vielä lapsen uskoa jäljellä ja annammeko me tilaa mielikuvitukselle? 

Kun lastennäytelmä on valmistunut ensi-iltaansa, Eljas Liinamaa siirtyy työstämään Esko Janhusen kirjoittamaa, aikuisille suunnattua esitystä Veljet keskenään. Sen näytökset alkavat tammikuussa 2018 Lappia-talon pienellä näyttämöllä ja Lapin kiertueella. Kaksi näytelmää antavat näkökulmia samoihin teemoihin ja muodostavat kokonaisuuden.

- Esitykset linkittyvät löyhästi paitsi hengeltään myös yhden henkilöhahmon kautta. Minkälaisen maailman jälkipolville siirtää ihminen, joka on elänyt läpi menetysten, vastakkainasettelujen ja sotien? Onko siinä maailmassa uskoa, toivoa ja rakkautta? Siten Pessi ja Illusia voi olla kiinnostava hänelle, joka näkee Veljet keskenään. Teemme esityksen 3–7 -vuotiaille mutta sitä katsomaan voivat ihan hyvin tulla aikuisetkin.

Pessi ja Illusia -näytelmä valmistuu parhaillaan Lappia-talolla. Esitykset alkavat 2. syyskuuta. Kurkkaa näytelmän tarina ja esitysajat Rovaniemen Teatterin verkkosivuilta

perjantai 28. huhtikuuta 2017

Pariisin varpunen on kotiutunut Rovaniemelle

Näyttelijä Kirsi Kärnä on saanut astua Pariisin varpusen kenkiin jo useamman esityksen ajan, kun Piaf on ollut Rovaniemen Teatterin ohjelmistossa huhtikuun alusta. Kirsi näyttelee esityksen pääroolia, Edith Piafia. Harjoitusprosessi alkoi talvella 2016 ja sisälsi tutustumista hahmon taustaan, esityksen valmistamista näyttämöllä ja musiikkiharjoituksia. 

- Prosessi oli isotöinen, koska materiaalia oli niin paljon. Mutta se oli sujuva ja sitä kevensi pieni työryhmä. Kaikilla oli lehmän hermot, jotka auttoivat sietämään keskeneräisyyttä ja etsimään parhaat mahdolliset vaihtoehdot. Minulla oli täysi luotto ohjaaja Eljakseen, kapellimestari Minnaan ja näyttelijäkollega Lukeen. Kaikki muutkin työryhmästä, eli ääni- ja valosuunnittelija Miksa, näyttämömies Sami, valo-äänimies Atte ja peruukkimestari Kaisa tahtoivat viedä esitystä samaan suuntaan. Tiesin, että tästä tulee jotain tosi arvokasta.

Piafin esiintyjät ovat työstäneet roolejaan kokeilemalla monenlaisia sävyjä hahmojen olemukseen ja he hyödyntävät näytöksessä paljon ideoita käsikirjoituksen ulkopuolelta. Esimerkkinä on Yves Montandin hahmo, joka on saanut vaikutteita tosielämästä. 

- Yves Montandin perhe oli italialainen. Heillä oli unelma päästä Amerikkaan mutta heiltä loppuivat rahat Ranskassa. Yves tavallaan toteutti perheensä haavetta käyttäytymällä cowboyn elkein, ennen kuin hän sai Piaf-käsittelyn ja nousi maailmanmaineeseen. Se näkyy esityksessä. Yves on kuitenkin vain yksi esimerkki, koska olemme ottaneet muihinkin hahmoihin piirteitä aidosta henkilöstä.

Kun ensi-ilta koitti, jännitys kupli esiintyjien mielessä. Näytös sai yleisön puolellensa ja hienon päätöksen katsojien noustessa kiittämään seisaaltaan.

- Meitä kaikkia jännitti, mutta se oli ihanaa jännitystä. Odotimme kuin ravihevoset, että kohta pääsee juoksemaan. Esityksessä tuntui lämmin, hyväksyvä energia. Kun hymyilin, sain sata hymyä takaisin. Tuntui, että voisin kävellä energian päällä ilmassa. Sellaista ei voi harjoitella vaan se on bonus, joka viimeistelee esityksen. Yleisön kiitokset kertoivat sen, että nyt tapahtui jotain erityistä.

Piafissa katsoja pääsee keskelle tapahtumia ja tavallista lähemmäs esiintyjiä. Näytelmän aikana on mahdollista nauttia täysimittainen ranskalainen ilta juustoineen, tuulihattuineen ja viineineen.

- Yleisö tekee esityksen. Piafissa se tuntuu vahvasti, koska esitys on ravintolateatteria ja syntyy yleisön kanssa.

Piaf on koettavissa kellariteatterissa huhti- ja toukokuussa sekä lokakuusta joulukuuhun. Sen pääroolin esittäjä, Kirsi Kärnä nähdään syyskaudella myös Nätti-Jussin seikkailuissa. Pohjoiskarjalainen näyttelijä on viime vuosina ehtinyt työskennellä useammassa teatterissa ja iloitsee nyt siitä, että on saanut koko perheen kengät saman naulakon alle.

- Olen neljän vuoden aikana asunut Kuopiossa, Raumalla, Polvijärvellä ja Joensuussa. Olen nyt kotona, enkä koe enää vierauden tunnetta. Meillä on vihdoin yksi osoite ja paikkakunta, jossa asuu koko perhe.

*****
Ravintolateatteriesitys Piaf nähdään Lappia-talon kellariteatteri Saivossa huhti- ja toukokuussa sekä lokakuusta joulukuulle. Kurkkaa tarkemmat esitysajat tästä

tiistai 14. maaliskuuta 2017

Näyttelijä Kirsi Kärnä astuu Pariisin varpusen tarinaan

Näyttelijä Kirsi Kärnän ajanlaskussa Joensuun kaupunginteatterin Katri Helena eli kuu järven yllä, Rauman kaupunginteatterin Cabaret ja Rovaniemen Teatterin Piaf menevät peräkkäin. Kahdessa ensimmäisessä niistä hän on työstänyt isoja rooleja ja talvella 2017 on aika yhtä suuren haasteen, Piafin. 

- Katri Helena, Cabaret ja Piaf ovat isoja naisjuttuja. Vastuu niissä on samankaltainen. On keskushenkilö, jonka elämää eletään ja lauluja lauletaan. 

Kirsi on valmistautunut Piaf-illan päärooliin tutustumalla tarinoihin ja ihmisiin Edith Piafin ympärillä sekä hakemalla hahmon olemukseen piirteitä tosielämästä.

- Lainasin kirjoja ja luin kaiken, mitä kirjastosta löytyy suomeksi Piafista. Kuuntelin levyjä ja katsoin konserttitallenteita. Halusin tehdä paljon taustatyötä, koska kyseessä on oikea ihminen. On parempi tietää, millaisia ihmiset hänen elämässään olivat ja saada lihaa tekstin ympärille. Aineistosta löytyy pieniä juttuja, joita voi napata esimerkiksi hahmon fysiikkaan. Piafista on monta kuvaa, jossa on hänellä leuka ylhäällä. Hän oli pienikokoinen nainen ja ehkä koki itsensä pidemmäksi niin. 

Kun työryhmä pääsi harjoituksiin saakka, prosessi jatkui musiikkiharjoituksilla ja sovittamalla kappaleet siten, että ne kuljettavat kuulijaa halutusta tunnelmasta toiseen.  

- Biisit ovat iso osa esitystä, koska noin puolet ajasta on laulua. Soittimina meillä on piano, haitari, läskibasso ja marssirumpu. Sovittamisessa on oma hommansa. Me haluamme, että biisien oikea tyyli säilyy ja mietimme, miten ne vievät tarinaa eteenpäin. Laulut eivät ole iskelmiä vaan tarinoita ja kiteytyneitä helmiä, jotka ovat ansiosta päässeet klassikoiksi. 

Näyttelijän työhön usein kuuluu opetella roolihahmonsa taitoja. Kirsille Piaf-esitys tuo mukanaan ranskan kielen.

- Tässä on ranskaksi kaksi biisiä, joten kaikenlaisia haasteita löytyy. Lauluista on hyviä suomennoksia mutta kahden biisin kohdalla tuntui, että niiden täytyy olla ranskaksi. Ajattelimme, että alkuperäiskielellä biisin tunnelma kiteytyy paremmin kuin suomennoksessa. 

Käsikirjoitus koostuu lyhyistä kohtauksista, joissa hahmot Edithin rinnalla vaihtuvat. Tarinan päähenkilön polku on alkanut kovasta lapsuudesta ja sitä on vienyt intohimo laulamiseen, esiintymiseen ja läheiseen ihmissuhteeseen. Toistuva teema on yksinäisyys ja sitä pakeneminen. 

- Esityksen kertojahahmo haluaisi kertoa tapahtumat kauniisti. Edith itse ei halua puhua niistä niin, eikä välitä jalustalle nostamisesta. Mutta hän oli kova kertomaan tarinoita. Hän esimerkiksi on sanonut syntyneensä kadulla. Rue de Bellevillellä on talon kyljessä kilpi, jossa lukee Edith Piafin syntyneen sillä paikalla. Se tuskin on fakta mutta on tarinana jännittävä.

Kirsi Kärnä astuu rooliinsa Kaisa Myllärin tekemässä mittatilausperuukissa sekä teatterin puvuston vintage-vaatteissa. Hahmo on tunnistettava ja sitä rikastavat Kirsin näyttelijäntyö, tulkinta ja ääni. Katsoja pääsee näyttelijää lähelle nauttien esityksestä kellariteatterin ravintolassa. 

- Pyrimme pitämään Edithin ikonisen olemuksen tunnistettavana. Aäni on tietysti minun ja minulle jää tunne ja tarinat sekä se, mitä minä voin tehdä niille. Se on iso haaste mutta tartun siihen riemulla. Esitys ei ole konsertti vaan tavallaan nonstop-esitys, joka voisi loputtuaan alkaa vaikka heti uudelleen kertojan niin halutessa. Me herätämme henkiin Piaf-nimisen laulajan ja sen jälkeen päästämme hänet baarin nurkkaukseen odottamaan seuraavia henkilöitä, jotka haluavat kuulla hänen tarinansa.

*****
Astu sinäkin Piafin mukana pariisilaistunnelmaan Lappia-talon kellariteatteri Saivossa. Ensi-ilta on 24. maaliskuuta ja esitykset jatkuvat 24. toukokuuta saakka. Tarkemmat näytösajat löydät Rovaniemen Teatterin verkkosivulta