keskiviikko 30. elokuuta 2017

Pukusuunnittelijan työpöydällä on peikkoja ja keijukaisia

Pessi ja Illusian pukusuunnittelija Mirkka Nyrhisellä on meneillään hallittu kiire. Mirkka työstää samanaikaisesti kolmea tuotantoa, kun Rimpparemmin ja Aurinkobaletin Kymmenen laulua naisesta sekä Tanssiteatteri Minimin ja Riihimäen teatterin Ruokateatteri ovat valmistumassa yhtä aikaa Rovaniemen Teatterin Pessi ja Illusian kanssa. Kiire pysyy hallinnassa, koska tuotantojen suunnittelu on alkanut keväällä, muhinut heinäkuun loma-ajan jatkuakseen jälleen elokuussa.

Pessi ja Illusiaa voisi kutsua suomalaisklassikoksi, koska kirja on julkaistu jo vuonna 1944, saanut useita uusintapainoksia sekä tehty elokuviksi ja baletiksi. Myös pukusuunnittelijalle Pessi ja Illusia oli tuttu tarina.
- Pessi ja Illusia on ensimmäisiä teatteriesityksiä, joita olen nähnyt. Kävin alakouluikäisenä katsomassa sen Seinäjoella. En muista tapahtumia mutta peikon muistan hämärästi. Kuitenkin jonkun jäljen esitys on jättänyt, koska tiedän nähneeni sen. Siitä on jäänyt mieleen tietynlainen teatterin taika, kuten kaikista lapsuuden teatterikokemuksista.

Mirkalle Pessi ja Illusian suunnittelu alkoi miettimällä visuaalisen maailman kokonaisuutta. Erikoisen kulman työ sai siitä, että lastennäytelmä on sanomaltaan ja visuaalisuudeltaan sidoksissa aikuisille suunnattuun esitykseen Veljet keskenään.
- Aivan alkuun Eljas jakoi omaa maailmaansa ja avasi ajatuksiaan kokonaisuudesta, jonka Pessi ja Illusia muodostaa Veljet keskenään -näytelmän kanssa. Oma työni lähti visuaalisen maailman kokonaisideasta. Mietin ensimmäisenä kokonaismaailman, tyylin ja pukusuunnittelun dramaturgian. Kokonaisuuden kautta siirryn yksittäisiin hamoihin.

Vesa-Matti Komonen on Postinkantaja-kimalainen.
Mirkka Nyrhinen on tehnyt paljon ison näyttämön fantasiaseikkailuita, joissa visuaalisuus on runsasta. Esimerkkeinä ovat mm. Rovaniemen Teatterin Viidakkokirja ja Iso Kiltti Jätti sekä Kuopion kaupunginteatterin Ihmemaa Oz. Pessi ja Illusiaa suunnittelija lähestyi minimalismin kautta.
- Olemme hakeneet visuaaliseen maailmaan nostalgisuutta. Ohjenuorana on ollut, että vähemmän on enemmän. Mietimme, miten tehdä ihmisestä haukka tai kuinka vähän riittää, että kimalainen on tunnistettavissa kimalaiseksi. Jätimme lapsen mielikuvitukselle tilaa täydentää hahmoja.

Pukusuunnittelija kokee rikkaudeksi sen, että näytelmää päästiin suunnittelemaan kevätkaudella ja että näyttelijöillä oli tilaa tarjota ideoita.
- Lastennäytelmät ovat yleensä isoja ja työläitä valmistaa. Usein harjoitusten alkaessa ratkaisut ovat lukittuja ja näyttelijät vain hyppäävät mukaan. Nyt pääsimme kokeilemaan ja testaamaan. Näyttelijät pystyivät myös miettimään, millaisia hahmoista tulee. Alusta saakka oli selvää, että esitystä tehdään prosessissa, kevyesti ja ilmavasti.

Pessin ja Illusian nostalginen satumaailma avautuu yleisölle syyskuun 2. päivänä, kun esitys valmistuu ensi-iltaan Lappia-talon vinttinäyttämölle. Aiotko sinä istahtaa katsomoon ja päästää mielikuvituksesi lentoon peikon ja keijukaisen tarinan mukana? Jos aiot, aloita teatteripäivän suunnittelu klikkaamalla tästä.

torstai 18. toukokuuta 2017

Kari Väänänen: ”Nätti-Jussi on mielikuvituksen ylistys”

Syyskuussa 2017 viihdetaivaan tähdet saavat kampurajalkaisen kaverin. Silloin Rovaniemen Teatteriin valmistuu Esko Janhusen käsikirjoitus Nätti-Jussi seikkailee, jonka ohjaa Kari Väänänen.

- Käsikirjoitus perustuu Nätti-Jussin legendaan. Siihen on kerätty tarinoita Nätti-Jussia käsittelevistä kirjoista ja läheisiltä, lisäksi Esko Janhunen keksinyt omiaan. Näytelmän juoni on, että kampurajalkaisesta huutolaispojasta kasvaa kansainvälinen seikkailija. Jää arvoitukseksi, kävikö Nätti-Jussi oikeasti koskaan Tervolaa pidemmällä.

Nätti-Jussin seikkailut vyöryttävät lavalle ison kirjon näyttämökuvia, jotka voi sijoittaa maailmankarttaan pukujen, lavasteiden sekä musiikin villeistä vinkeistä.

- Näytelmästä tulee melkein cabaree. Lavalla on hirveästi porukkaa ja nopeita, selkeitä kuvan vaihtoja. Nätti-Jussi seikkailee ilman rajoja. Hän seilaa etelämeren saarien ja Rovaniemen markkinoiden välillä, käy taivaan porteilla, opettaa Hollywoodissa Chaplinia näyttelemään, kohtaa Chicagossa Allu Koposen, joka hyökkää Nätin kimppuun ja niin edelleen. Näyttämökuvissa kerrotaan tapahtumapaikasta olennainen ja lavastuksella annetaan vinkkejä siitä, missä ollaan. Yksi isoimpia elementtejä on esimerkiksi Titanicin keula. Esitys perustaa näyttelijäntyölle ja näyttelijä tekee kohtausten atmosfäärin. Myös musiikkia tulee paljon nauhalta monesta ajasta Lois Armstrongista Justeeriin.

Näytelmän tapahtumat lähtevät liikkeelle Jussi Nätin syntymästä, kiihdyttävät läpi historian aikakausien ja päättyvät vuoteen 1964. Esitys on ohjaajansa mukaan ylistys mielikuvitukselle.

- Nätti-Jussin seikkailuissa mahdottomasta tehdään totta. Esityksestä tulee viehättävä sekoilu. Lähtökohta ilo, jonka mielikuvituksen rajattomuus tuottaa ihmisille. Mielikuvitus on auttanut minuakin hankalissa paikoissa ja toisaalta antanut siivet elämään. Se on tämän jutun sanoma.
*****
Kari Väänäsen ohjaus, Nätti-Jussi seikkailee nähdään Lappia-talossa 16. syyskuuta alkaen. Tutustu tapaukseen tästä

torstai 4. toukokuuta 2017

Eljas Liinamaa: ”Osaammeko me suomalaiset lentää?

Rovaniemen Teatteriin valmistuu syyskuuksi satunäytelmä Pessi ja Illusia. Näytelmän ohjaa Eljas Liinamaa, joka ottaa esityksellä kantaa Suomi 100 -vuoden teemoihin yhdessä tekemisestä ja suomalaisesta mielenmaisemasta.

- Yrjö Kokko on kirjoittanut sodan jälkeisen maan tarinan. Esityksen ohjaaminen on minun panokseni Suomi 100 -asiaan. Missä menet Suomi nyt, kun olet kasvanut aikuiseksi? Pystymmekö elämään yhteisönä harmonisesti ja ylläpitämään ystävyyttä yli rajojen? Osaammeko me suomalaiset lentää? Onko meillä vielä lapsen uskoa jäljellä ja annammeko me tilaa mielikuvitukselle? 

Kun lastennäytelmä on valmistunut ensi-iltaansa, Eljas Liinamaa siirtyy työstämään Esko Janhusen kirjoittamaa, aikuisille suunnattua esitystä Veljet keskenään. Sen näytökset alkavat tammikuussa 2018 Lappia-talon pienellä näyttämöllä ja Lapin kiertueella. Kaksi näytelmää antavat näkökulmia samoihin teemoihin ja muodostavat kokonaisuuden.

- Esitykset linkittyvät löyhästi paitsi hengeltään myös yhden henkilöhahmon kautta. Minkälaisen maailman jälkipolville siirtää ihminen, joka on elänyt läpi menetysten, vastakkainasettelujen ja sotien? Onko siinä maailmassa uskoa, toivoa ja rakkautta? Siten Pessi ja Illusia voi olla kiinnostava hänelle, joka näkee Veljet keskenään. Teemme esityksen 3–7 -vuotiaille mutta sitä katsomaan voivat ihan hyvin tulla aikuisetkin.

Pessi ja Illusia -näytelmä valmistuu parhaillaan Lappia-talolla. Esitykset alkavat 2. syyskuuta. Kurkkaa näytelmän tarina ja esitysajat Rovaniemen Teatterin verkkosivuilta

perjantai 28. huhtikuuta 2017

Pariisin varpunen on kotiutunut Rovaniemelle

Näyttelijä Kirsi Kärnä on saanut astua Pariisin varpusen kenkiin jo useamman esityksen ajan, kun Piaf on ollut Rovaniemen Teatterin ohjelmistossa huhtikuun alusta. Kirsi näyttelee esityksen pääroolia, Edith Piafia. Harjoitusprosessi alkoi talvella 2016 ja sisälsi tutustumista hahmon taustaan, esityksen valmistamista näyttämöllä ja musiikkiharjoituksia. 

- Prosessi oli isotöinen, koska materiaalia oli niin paljon. Mutta se oli sujuva ja sitä kevensi pieni työryhmä. Kaikilla oli lehmän hermot, jotka auttoivat sietämään keskeneräisyyttä ja etsimään parhaat mahdolliset vaihtoehdot. Minulla oli täysi luotto ohjaaja Eljakseen, kapellimestari Minnaan ja näyttelijäkollega Lukeen. Kaikki muutkin työryhmästä, eli ääni- ja valosuunnittelija Miksa, näyttämömies Sami, valo-äänimies Atte ja peruukkimestari Kaisa tahtoivat viedä esitystä samaan suuntaan. Tiesin, että tästä tulee jotain tosi arvokasta.

Piafin esiintyjät ovat työstäneet roolejaan kokeilemalla monenlaisia sävyjä hahmojen olemukseen ja he hyödyntävät näytöksessä paljon ideoita käsikirjoituksen ulkopuolelta. Esimerkkinä on Yves Montandin hahmo, joka on saanut vaikutteita tosielämästä. 

- Yves Montandin perhe oli italialainen. Heillä oli unelma päästä Amerikkaan mutta heiltä loppuivat rahat Ranskassa. Yves tavallaan toteutti perheensä haavetta käyttäytymällä cowboyn elkein, ennen kuin hän sai Piaf-käsittelyn ja nousi maailmanmaineeseen. Se näkyy esityksessä. Yves on kuitenkin vain yksi esimerkki, koska olemme ottaneet muihinkin hahmoihin piirteitä aidosta henkilöstä.

Kun ensi-ilta koitti, jännitys kupli esiintyjien mielessä. Näytös sai yleisön puolellensa ja hienon päätöksen katsojien noustessa kiittämään seisaaltaan.

- Meitä kaikkia jännitti, mutta se oli ihanaa jännitystä. Odotimme kuin ravihevoset, että kohta pääsee juoksemaan. Esityksessä tuntui lämmin, hyväksyvä energia. Kun hymyilin, sain sata hymyä takaisin. Tuntui, että voisin kävellä energian päällä ilmassa. Sellaista ei voi harjoitella vaan se on bonus, joka viimeistelee esityksen. Yleisön kiitokset kertoivat sen, että nyt tapahtui jotain erityistä.

Piafissa katsoja pääsee keskelle tapahtumia ja tavallista lähemmäs esiintyjiä. Näytelmän aikana on mahdollista nauttia täysimittainen ranskalainen ilta juustoineen, tuulihattuineen ja viineineen.

- Yleisö tekee esityksen. Piafissa se tuntuu vahvasti, koska esitys on ravintolateatteria ja syntyy yleisön kanssa.

Piaf on koettavissa kellariteatterissa huhti- ja toukokuussa sekä lokakuusta joulukuuhun. Sen pääroolin esittäjä, Kirsi Kärnä nähdään syyskaudella myös Nätti-Jussin seikkailuissa. Pohjoiskarjalainen näyttelijä on viime vuosina ehtinyt työskennellä useammassa teatterissa ja iloitsee nyt siitä, että on saanut koko perheen kengät saman naulakon alle.

- Olen neljän vuoden aikana asunut Kuopiossa, Raumalla, Polvijärvellä ja Joensuussa. Olen nyt kotona, enkä koe enää vierauden tunnetta. Meillä on vihdoin yksi osoite ja paikkakunta, jossa asuu koko perhe.

*****
Ravintolateatteriesitys Piaf nähdään Lappia-talon kellariteatteri Saivossa huhti- ja toukokuussa sekä lokakuusta joulukuulle. Kurkkaa tarkemmat esitysajat tästä

tiistai 14. maaliskuuta 2017

Näyttelijä Kirsi Kärnä astuu Pariisin varpusen tarinaan

Näyttelijä Kirsi Kärnän ajanlaskussa Joensuun kaupunginteatterin Katri Helena eli kuu järven yllä, Rauman kaupunginteatterin Cabaret ja Rovaniemen Teatterin Piaf menevät peräkkäin. Kahdessa ensimmäisessä niistä hän on työstänyt isoja rooleja ja talvella 2017 on aika yhtä suuren haasteen, Piafin. 

- Katri Helena, Cabaret ja Piaf ovat isoja naisjuttuja. Vastuu niissä on samankaltainen. On keskushenkilö, jonka elämää eletään ja lauluja lauletaan. 

Kirsi on valmistautunut Piaf-illan päärooliin tutustumalla tarinoihin ja ihmisiin Edith Piafin ympärillä sekä hakemalla hahmon olemukseen piirteitä tosielämästä.

- Lainasin kirjoja ja luin kaiken, mitä kirjastosta löytyy suomeksi Piafista. Kuuntelin levyjä ja katsoin konserttitallenteita. Halusin tehdä paljon taustatyötä, koska kyseessä on oikea ihminen. On parempi tietää, millaisia ihmiset hänen elämässään olivat ja saada lihaa tekstin ympärille. Aineistosta löytyy pieniä juttuja, joita voi napata esimerkiksi hahmon fysiikkaan. Piafista on monta kuvaa, jossa on hänellä leuka ylhäällä. Hän oli pienikokoinen nainen ja ehkä koki itsensä pidemmäksi niin. 

Kun työryhmä pääsi harjoituksiin saakka, prosessi jatkui musiikkiharjoituksilla ja sovittamalla kappaleet siten, että ne kuljettavat kuulijaa halutusta tunnelmasta toiseen.  

- Biisit ovat iso osa esitystä, koska noin puolet ajasta on laulua. Soittimina meillä on piano, haitari, läskibasso ja marssirumpu. Sovittamisessa on oma hommansa. Me haluamme, että biisien oikea tyyli säilyy ja mietimme, miten ne vievät tarinaa eteenpäin. Laulut eivät ole iskelmiä vaan tarinoita ja kiteytyneitä helmiä, jotka ovat ansiosta päässeet klassikoiksi. 

Näyttelijän työhön usein kuuluu opetella roolihahmonsa taitoja. Kirsille Piaf-esitys tuo mukanaan ranskan kielen.

- Tässä on ranskaksi kaksi biisiä, joten kaikenlaisia haasteita löytyy. Lauluista on hyviä suomennoksia mutta kahden biisin kohdalla tuntui, että niiden täytyy olla ranskaksi. Ajattelimme, että alkuperäiskielellä biisin tunnelma kiteytyy paremmin kuin suomennoksessa. 

Käsikirjoitus koostuu lyhyistä kohtauksista, joissa hahmot Edithin rinnalla vaihtuvat. Tarinan päähenkilön polku on alkanut kovasta lapsuudesta ja sitä on vienyt intohimo laulamiseen, esiintymiseen ja läheiseen ihmissuhteeseen. Toistuva teema on yksinäisyys ja sitä pakeneminen. 

- Esityksen kertojahahmo haluaisi kertoa tapahtumat kauniisti. Edith itse ei halua puhua niistä niin, eikä välitä jalustalle nostamisesta. Mutta hän oli kova kertomaan tarinoita. Hän esimerkiksi on sanonut syntyneensä kadulla. Rue de Bellevillellä on talon kyljessä kilpi, jossa lukee Edith Piafin syntyneen sillä paikalla. Se tuskin on fakta mutta on tarinana jännittävä.

Kirsi Kärnä astuu rooliinsa Kaisa Myllärin tekemässä mittatilausperuukissa sekä teatterin puvuston vintage-vaatteissa. Hahmo on tunnistettava ja sitä rikastavat Kirsin näyttelijäntyö, tulkinta ja ääni. Katsoja pääsee näyttelijää lähelle nauttien esityksestä kellariteatterin ravintolassa. 

- Pyrimme pitämään Edithin ikonisen olemuksen tunnistettavana. Aäni on tietysti minun ja minulle jää tunne ja tarinat sekä se, mitä minä voin tehdä niille. Se on iso haaste mutta tartun siihen riemulla. Esitys ei ole konsertti vaan tavallaan nonstop-esitys, joka voisi loputtuaan alkaa vaikka heti uudelleen kertojan niin halutessa. Me herätämme henkiin Piaf-nimisen laulajan ja sen jälkeen päästämme hänet baarin nurkkaukseen odottamaan seuraavia henkilöitä, jotka haluavat kuulla hänen tarinansa.

*****
Astu sinäkin Piafin mukana pariisilaistunnelmaan Lappia-talon kellariteatteri Saivossa. Ensi-ilta on 24. maaliskuuta ja esitykset jatkuvat 24. toukokuuta saakka. Tarkemmat näytösajat löydät Rovaniemen Teatterin verkkosivulta

tiistai 7. helmikuuta 2017

Farssi tuo kulisseihin kauhua ja katsojalle iloa

Tommi Auvinen ohjaa Ei makseta! -farssia Rovaniemelle.
Kun Tommi Auviselta kysyy, montako Dario Fon käsikirjoitusta hän on ohjannut, hänellä ei ole harmainta aavistusta. Talvella 2017 Tommi on ohjaamassa Rovaniemen Teatteriin Fon komediaa Ei makseta! (Non Si Paga! Non Si Paga!), joka on hänelle tuttu näytelmä monella tapaa. Hän on ohjannut farssin Tampereella kahdesti ja on myös kutsuttu paikkaamaan roolia näytelmän esitykseen. Hommaan kuului neljä roolia – poliisin, kersantin, isän ja hautausurakoitsijan.

-  Olin aamulla menossa Työväen teatterin harjoituksiin, kun sain kutsun paikkaamaan rooleja Tampereen teatteriin. Olin kolmeen saakka Työväen teatterilla harjoituksissa ja sitten vasta pääsin valmistautumaan esitykseen. Päätin, että opettelen tekstiä kohtausten välissä. En tullut ajatelleeksi, ettei siinä ehdi, koska pitää vaihtaa roolivaatteita. Se oli kauhun paikka. Yritin tulla eri rooleissa eri tavalla lavalle mutta tekeminen kääntyi aina samaksi hahmoksi. Siinä oli hyvää se, että minulle kristallisoitui Fon ajatus. Hän on kirjoittanut esityksen sillä mielin, että yksi ja sama henkilö näyttelee kaikki roolit. Siinä vastanäyttelijäkin sanoo, että ”Oletko huomannu, että sun isäs on ihan samannäköinen”.

Ohjaaja on saanut kosketuksen Dario Fon työtapaan jo lapsena. Hänen isänsä on Fo-spesialisti ja otti poikansa mukaan katsomaan Fon esitystä Tukholmaan, kun Tommi oli 7-vuotias. Reissu oli Tommille ensimmäinen ulkomaanmatka ja jäi ikimuistoiseksi. Ennen kuin näytelmä alkoi, Fo tuli verhoista kertomaan esityksen tapahtumat italiaksi. Vaikkei 7-vuotias ymmärtänyt kieltä, hän nauroi katketakseen.

- Stand up -komiikasta ei puhuttu vielä 60-luvulla, mutta Fo osasi lajin. Vaikken ymmärtänyt italiaa, Fo oli hulvaton. Esityksen jälkeen menimme näyttämön taakse. Fo kaappasi minut syliinsä ja lähti viemään jonnekin. Pelotti kovasti, kun en ymmärtänyt kieltä ja tiennyt, mitä tapahtuu. Kuulin myöhemmin, että Folla on samanikäinen lapsi. Hän oli pitkällä kiertueella, tietysti ikävöi kotiinsa ja näki minussa omaa poikaansa. 

Teatterilegenda Fon tapoihin kuului jutella yleisön kanssa ja lämmittää tunnelma ennen näytöksen alkua. Sen ovat saaneet kokea myös Tampereen teatterikesän katsojat, erityisesti yksi mattimyöhäinen.

- Fo oli teatterikesässä esittämässä Mysteerio Buffoja. Hän alkaa jokaisen esityksen juttelulla yleisön kanssa. Fo tuli silloinkin juttelemaan ja tulkki oli mukana kääntämässä. Sali oli umpitäynnä, siellä oli varmaan monta sataa ylimääräistä katsojaa mutta keskellä permantoa oli yksi tyhjä tuoli. Fo kovasti ihmetteli sitä ja oli huolissaan, ettei katsojalle vain olisi sattunut mitään. Sitten se onneton raukka tuli myöhässä ja sai aika paljon huomiota.

Dario Fo on kirjoittanut kymmeniä näytelmätekstejä ja on palkittu kirjallisuuden Nobelilla. Auvinen on ohjannut Fon näytelmistä useita ja on italialaistaiturin tyyliin aina rikkonut rajan näyttämön ja katsomon välillä. Ei makseta! -komedia on yksi Fon suosituimmista teksteistä. Tommin ohjauksessa siitä on tullut joka kerta erilainen.

- Ei makseta! ei ole niin aikaan sidottu, kuin muut Fon isoista näytelmistä. Esityksestä tulee hauska, suorastaan hysteerisen hauska. Väitän, että kukaan ei tule pettymään. Katson aina ensin, mihin näyttelijät lähtevät esitystä viemään. Heidän pitää löytää se. Ohjaajan tehtävä on auttaa löytämään ajatus ja kirkastaa sitä. Meitä helpottaa, kun Fon jäljiltä komedian keinot ovat valtavia. Auttaa, että esitys on kansanteatteria ja pohjaa toriteattereihin. Me pyrimme siihen, että kaksi tuntia 15 minuuttia pidettäisiin yleisön kanssa hauskaa.

Rovaniemen Teatteri tarjoaa farssia kansalle maaliskuusta toukokuuhun. Jos mielesi tekee päästä tosissaan nauramaan, tarkista esitysajat klikkaamalla Ei makseta! -näytelmän verkkosivulle tästä

perjantai 20. tammikuuta 2017

Esiintyminen on heittäytymistä

Tuntemattomaan hyppääminen on tuttua muun muassa tanssija-koreografi Atte Herdille, joka on ryhtymässä paikkausharjoituksen kautta Tulitikkuja lainaamassa -komediaan näyttelijän sijaiseksi. Aten tehtävänä näytellä poliisia, Hyvärisen isäntää sekä olla mukana tanssikohtauksissa. Lista kuulostaa muhkealta mutta on ammattilaiselle haasteena kiinnostava.

- Ajattelin, että on hauskaa päästä tekemään jotain uutta. Valmistauduin rooleihin lukemalla tekstiä, katsomalla tallennetta ja kirjoittamalla ylös, mitä kohtauksissa tapahtuu. Kirjoittaminen on minulle luonteva tapa lähteä tekemään paikkausta. Sillä tavalla roolit jäävät mieleen helpommin. Kohtausten harjoitukset näyttämöllä ovat sujuneet mukavasti. Näytelmä on tuttu, koska olen suunnitellut ja harjoituttanut koreografiat siihen, Atte taustoittaa.

Atte on lähtöisin Tanssiteatteri Rimpparemmistä ja suorittaa siviilipalvelustaan Rovaniemen Teatterissa. Hän on jatkanut teatterissa rimpparemmiläiseen tyyliin hankkiutuen moneen mukaan. Atte on esiintynyt Joulutarinassa ja Vänän musiikkibaareissa, suunnitellut koreografiat Tulitikkuja lainaamassa -komediaan sekä kahteen Huojuvan talon kohtaukseen ja lisäksi ajanut ääniä Tulitikkuja lainaamassa -näytöksissä.

- Työ on ollut aika lähellä sitä, mitä olen tehnyt Rimpparemmin mukana. Se on pieni teatteri, ja olen ottanut siellä omakseni esiintymistä, koreografioiden suunnittelua ja tekniikkaa.

Kevään aikana Attea nähdään Tulitikkuja lainaamassa -näytöksissä, Huojuvan talon tekniikassa sekä Rimpparemmin uusissa esityksissä, jotka ovat valmistumassa Wiljamiin.

- Rimpparemmillä on tulossa Rovaniemelle taiteilijoiden iltoja. Olen tehnyt Helmi Järvensivulle ja Laura Kallakselle dueton, lisäksi esiinnyn Antti Lindholmin kanssa Lauran teoksessa.

Joko sinä olet nähnyt 70-luvun meiningin, maalaiskylän poliisin ja Hyvärisen isännän Tulitikkuja lainaamassa -komediassa? Jos et, alkaa olla viimeiset hetket käsillä, koska näytelmä poistuu teatterin ohjelmistosta 18. helmikuuta. Jos olet komedian katsonut, heittäytyvä esiintyjä on hyvä syy kokea se toiseenkin kertaan.

Näet näytelmän esityskalenterin täältä: www.rovaniementeatteri.fi/ohjelmisto/esitykset/tulitikkuja-lainaamassa.